Suomen kielen sanajärjestys on hyvin vapaa. Kaikki siinä ei kuitenkaan ole vapaata. Lauseissa saattaa olla sanaliittoja, joiden täytyisi pysyä yhdessä. Kielitieteen kirja tarjoaa esimerkiksi lausetta "Kuvassa näkyy meidän ihana omenapuumme.". Sitä ei voi hajottaa muotoon "Meidän näkyy ihana kuvassa omenapuumme."
Sen sijaan yksinkertaisempi rakenne onnistuu kyllä. Omenapuu näkyy kuvassa. Kuvassa omenapuu näkyy. Näkyy kuvassa omenapuu. Omenapuu kuvassa näkyy. Näkyy omenapuu kuvassa. Kuvassa näkyy omenapuu.
Sanajärjestyksellä voi ilmaista painotuksia, asioiden tärkeyttä tai niiden uutuutta. Usein lauseen loppuun laitetaan uusi tai korostettava asia. Niinpä esimerkiksi "[Tässä] Kuvassa omenapuu näkyy." voisi viitata siihen, että on niitäkin kuvia nähty, joissa kyseinen puu ei ole erottunut.
Jos joku on tätä blogia sattunut seuraamaan, on kenties huomannut, ettei se ole päivittynyt. Tämän jutun otsikko kuvaa sanajärjestyksen lisäksi lukutunnelmia.
Päivän termi(t): Analyyttinen kieli; kieli, jossa käytetään erillisiä sanoja suvun, sijan, luvun tai paikan ilmaisemiseen (på bordet, on the table). Synteettinen kieli; kieli, jossa tunnukset ja päätteet sulautuvat sanoihin ja muodostavat uusia sanoja (pöydä/llä). Hyvin harvat kielet ovat täysin analyyttisia tai täysin synteettisiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan asiallisesti, kiitos.